Kansalaisaloite kansalaisaloitepäivästä ja sen viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä

Kansalaisaloitteen tiedot

Ehdotus uudeksi lakitekstiksi:

Laki

kansalaisaloitepäivästä ja sen viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Suomen kansalaisaloitteen voimaantulon muistoksi on maaliskuun ensimmäistä päivää, jota tässä laissa sanotaan kansalaisaloitepäiväksi, vuosittain vietettävä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä.
Kansalaisaloitepäiväksi lasketaan vuorokausi, joka alkaa kello kahdestakymmenestäneljästä sanotun päivän vastaisena yönä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 §

Kansalaisaloitepäivän sattuessa arkipäiväksi on työntekijälle, jonka työ on senlaatuista, että hän sunnuntaisin on vapaana työstä annettava arkipäiväksikin sattuva kansalaisaloitepäivä vapaapäiväksi

3 §
Milloin työntekijälle sunnuntaina suoritetusta työstä lain mukaan on maksettava korotettu palkka, on samojen perusteiden mukainen palkka maksettava hänelle myös arkipäiväksi sattuvana kansalaisaloitepäivänä tehdystä työstä.

4 §
Työnantaja, joka kieltäytyy antamasta työntekijälle kansalaisaloitepäivää vapaapäiväksi, niinkuin tässä laissa säädetään, rangaistakoon sakolla.

_______________

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Kansalaisaloite on kansalaisyhteiskuntaa yhdistävä tekijä. Kansalaisaloitteen tarkoituksena on edistää ja tukea vapaata kansalaistoimintaa sekä siten vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa eri väestöryhmät osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Kansalaisaloitteen voimaantulemisen päivää (1.3.2012) voitaisiinkin alkaa viettää kansalaisaloitteenpäivänä. Kansalaisaloite päivä olisi eräänlainen suoran demokratian juhlapäivä. Kansalaisaloitepäivän viettäminen juhlapäivänä korostaisi kansalaisaloitteen tärkeyttä ja merkityksellisyyttä kansalaisten vaikuttamisenvälineenä.

Kansalaisaloitepäivä olisi myös koko kansan yhteinen juhlapäivä. Kansalaisaloite on jokaisen Suomen kansalaisen oikeus ja koskettaisi näin jokaista.